Estin mifologii

Estilaižiden amiužed uskondused voib endištada XIX vsl. keratud fol’klormaterialan da vanhoiden hronikoiden alusel. Estin mifologii om heimos suomalaižen mifologijanke; sihe ühtetas kut uraližen, suomalaiž-ugrilaižen sugun, muga i baltižen vai germanižen sugun šoidud.

Amuižiden estilaižiden mail’mannägendan alusen oli ristitun da londusen garmonii. Usktihe, miše kaikuččel eläbal olijal, kalul oli ičeze heng; usktihe erazvuiččihe hengolijoihe (vedehižed, mechižed, pertin, lävän ižandad da emäged i m. e.), kudambad elädas veziuitoiš, kiviš, puiš (endevanh animizm).

Kaikiš amuižembiden mifoiden mödhe, mail’m oli sündnu munaspäi. Lindunte (ven. Млечный путь) lugetihe Mail’mpun tüveks vai teks, kudambadme kezalindud oliba venuded kollijoiden henged toižhe mail’mha.

Päjumaloin oli Uku (Uk) vai Vanaisa (Ded). Jumalanjurun jumalan oli Kõu vai Pikker. Hainrih Latvijalaine ičeze hronikas kirjuti, miše Sarenman (Saaremaa) eläjil oli olnu sodajumal Tarapita, kudamban nimi sidodas germanižen jumalanke Toranke. Päivlaskmaižes Estimas nellänz’päividme pühänikoitihe Tooru ehtad.

Rahvahan mifoiš da pajoiš personificiruidihe mugažo Päivoi, Kudmaine, tähthad. Jumoloin oliba Rõugutaja (vacakahiden naižiden kaičii), Tuule-ema (Tullei-mam), Metsaisa (Mecanižand, mecheng), Metsik (plodukahuden jumal, pöudoiden da kodiživatoiden kaičii) i toižed. Estin hengolijoiden mail’man alapalas eliba vedehižed neiččed (näkk), manaluižen mail’man hengolijad (maa-alused), pertinižandad, hizaižijad henged i m. e. Estin mifologijas oliba mugažo sur’kulunikad – Kalevipoeg (Kalevanpoig), Suur tõll i toižed.

Kaceged surmantagaižhe eloho oma kaznuded estläižil lujemba, mi suomalaižil. Surmanma (Manala, Toonela) oli meiden man pojav: sigä oli mecoid, mägid, pöudoid. Möhäižel sügüzel mušteltihe kaikid kolnuzid, usktihe, miše kolnuziden henged tulesketas siloi ičeze enččihe kodihe. Siloi vaumitihe hengiden täht sömlaudad söndtavaroidenke, lämbitadihe heiden täht kül’betid, vedihe ičtaze tünäs.

Äjad mifologijan elementad da süžetad mülüdas Kroicval’dal sätud „Kalevipoeg“-eposha. Sigä voib löuta mugažo ningomid mifologižid olijoid, jumaloid, kudambid ei ole olnu estin rahvahan fol’kloras da mifologijas; ned oma ottud suomalaižes mifologijaspäi, Lönnrotan „Kalevalaspäi“ (Vanemuine – Väinämöinen, Ilmarine – Ilmarinen i m. e.)


Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License