vepsän kel'

Vepsän kel' mülüb suomalaiž-ugrilaižiden kelen Baltijan meren suomalažhe barbha. Pagižijoiden lugu om tundmatoi. Venälaižen Federacijan rahvahanlugemižen mödhe (2002 v.) Venämas om enamb 8000 vepsläšt da enamb 6000 vepsän kelen pagižijoid, no nece lugu sündutab specialistoiden vastustusid. Vepsän keles om koume eläbad dialektad: pohjoižvepsän, keskvepsän da suvivepsän dialektad. Pohjoižvepsän dialektan pagižijad elädas Karjalan Tazovaldkundan suvipoles (pidust' Änižen randad, Prionežskijas rajonas), keskvepsän dialektan pagižijad elädas Leningradan (Podporožjan, Pöudon da Tihvinan rajonad) da Vologdan (Vitegran da Babajevon rajonad) agjoiš, a suvivepsän dialektan pagižijad — Leningradan agjan Boksitogorskan rajonas.Äjad vepsläižed elädas lidnoiš (Piter, Podporožje, Petroskoi). Sibirišelädas Evropan Venämaspäi tulnuded vepsläižed: Irkutskan agjas — keskvepsän dialektan, a Kemerovan agjas — suvivepsän dialektan pagižijad.
Kirjkel' — vodelpäi 1931 (openduzkirjad, üks' vajehnik; kirjkel' oli kel'tud vl. 1937), sid' — vodelpäi 1991 (erazvuiččed kirjad: vajehnikad, openduzkirjad, čomamahtoine literatur; periodik) tähäsai.


Unless otherwise stated, the content of this page is licensed under Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License